Safiiri ja rubiini – korundin värit ja laatuerot

Safiiri ja rubiini – korundin värit ja laatuerot

Safiiri ja rubiini ovat samaa mineraalia, korundia, ja niiden ero on käytännössä yksi hivenaine ja muutama prosenttiyksikkö väriä. Jos harkitset safiiri- tai rubiinisormusta, kihlasormusta tai sukukorun kiven vaihtoa, tämä opas auttaa ymmärtämään, mistä korundin hinta muodostuu ja miksi kaksi samannäköistä kiveä voi maksaa 80 € tai 8 000 €. Kun tiedät, mitä kysyä kultasepältä, vältät tavallisimmat hutiostokset.

Korundi – yksi mineraali, monta väriä

Korundi on alumiinioksidia. Puhtaana se on väritön, ja värin tuovat kiderakenteeseen päätyneet hivenaineet. Kromi värjää kiven punaiseksi, jolloin se on rubiini. Rauta ja titaani yhdessä tuottavat klassisen sinisen safiirin.

Kaikki muut korundin värit ovat safiireja: keltainen, vihreä, violetti, oranssi, pinkki ja väritön. Erikoisuus on padparadscha, lohenpunaisen ja pinkin välimaastossa oleva Sri Lankan safiiri, jonka hinta karaattia kohden voi ylittää hyvän sinisen safiirin.

Kovuus on Mohsin asteikolla 9, eli korundi on timantin jälkeen kovin yleinen korukivi. Siksi safiiri ja rubiini kestävät päivittäistä käyttöä sormuksessa paljon paremmin kuin smaragdi, tansaniitti tai opaali. Iskuille ne eivät silti ole immuuneja: terävä kolhu kiven reunaan voi lohkaista palan.

Missä menee rubiinin ja pinkin safiirin raja?

Tämä on alan kiistanalaisin kysymys. Punainen ja pinkki ovat saman sävyskaalan päitä, ja raja vedetään sen mukaan, kuinka kylläinen ja tumma väri on. Eri laboratoriot ja eri maat linjaavat rajan hieman eri kohtaan.

Ostajalle tällä on suora rahallinen merkitys. Samankokoinen kivi voi olla rubiinina kaksin- tai kolminkertaisen hintainen verrattuna pinkkinä safiirina. Kokenut kultaseppä katsoo siksi ensin, mitä todistukseen on kirjoitettu, ja vasta sitten kiveä. Jos kauppias kutsuu vaaleanpunaista kiveä rubiiniksi ilman laboratorion lausuntoa, kannattaa kysyä lisää.

Safiirin ja rubiinin laatuerot käytännössä

Värikivien laatua arvioidaan samoilla peruskäsitteillä kuin timantteja, mutta painotukset ovat täysin erilaiset. Toisin kuin timantin 4C-luokituksessa, korundissa väri ratkaisee valtaosan arvosta.

Väri jaetaan sävyyn, tummuuteen ja kylläisyyteen. Paras sininen safiiri on keskitumma, kylläinen ja hieman violettiin vivahtava – ei musteenmusta. Australialaiset ja osa thaimaalaisista safiireista ovat rautapitoisuutensa vuoksi niin tummia, että ne näyttävät illalla lähes mustilta. Rubiineissa arvostetaan puhdasta punaista, jota kauppa kutsuu nimellä ”pigeon’s blood”. Termi on markkinointinimi, ja eri laboratoriot käyttävät sitä eri kriteerein.

Puhtaus on värikivissä anteeksiantavampi kuin timanteissa. Ohuet rutiilineulaset eli ”silkki” ovat lähes jokaisessa luonnonrubiinissa, ja ehjä silkki voi jopa todistaa, ettei kiveä ole kuumennettu voimakkaasti. Täysin puhdas, suuri rubiini herättää ammattilaisessa ensin epäilyn synteettisestä kivestä.

Hionta on kohta, jossa moni ostaja häviää rahaa huomaamattaan. Alkuperämaissa kiviä hiotaan usein syvällä paviljongilla painon säilyttämiseksi, koska hinta lasketaan karaateista. Tuloksena on kivi, joka näyttää edestä pienemmältä kuin karaattimäärä antaa odottaa, tai jonka keskellä näkyy vaalea, valoa läpi päästävä ”ikkuna”.

Alkuperä vaikuttaa hintaan enemmän kuin missään muussa korukivessä. Myanmarin Mogokin rubiinit, Kashmirin safiirit ja Sri Lankan (Ceylon) safiirit ovat arvostetuimpia. Mosambikin Montepuezin kaivokset ovat tuoneet 2010-luvulta lähtien markkinoille paljon hyvälaatuista rubiinia, ja Madagaskar on vahva safiirimaa.

Käsittelyt – mikä on hyväksyttävää ja mikä ei

Valtaosa kaupan safiireista ja rubiineista on kuumennettu. Lämpökäsittely parantaa väriä ja kirkkautta, on pysyvä eikä vaadi erityishoitoa. Kuumennettu kivi on aito luonnonkivi, mutta kuumentamaton samanlaatuinen kivi maksaa tyypillisesti 30-100 % enemmän.

Ongelmallisempia ovat lyijylasilla täytetyt rubiinit ja berylliumdiffuusiolla värjätyt safiirit. Lasitäytteisessä rubiinissa halkeamat on täytetty lasilla, ja kiven paino voi olla merkittävältä osin muuta kuin korundia. Tällainen kivi voi sameta ultraäänipesurissa, sitruunahapossa tai kultasepän juotospolttimen kuumuudessa.

Tyypillinen tilanne: lomamatkalta Thaimaasta tuotu 2 karaatin ”rubiini” 300 eurolla, josta kultaseppä Suomessa kieltäytyy tekemästä sormusta. Syy ei ole kultasepän nirsous, vaan se, että kivi voi vaurioitua istutuksessa. Tällaisen kiven todellinen arvo on usein 20-100 €.

Yleinen myytti: synteettinen tarkoittaa väärennöstä

Synteettinen korundi on kemiallisesti, fysikaalisesti ja optisesti samaa ainetta kuin luonnonkivi. Ranskalainen kemisti Auguste Verneuil kehitti liekkisulatusmenetelmän jo 1900-luvun alussa, ja synteettisiä rubiineja on siksi myös monissa yli satavuotiaissa koruissa. Isoäidin rintakorun rubiini voi hyvin olla laboratoriossa kasvatettu, vaikka koru itse on aito ja kultainen.

Synteettinen kivi ei siis ole huijaus, kunhan se myydään synteettisenä. Hinta on kymmeniä euroja karaatilta, eikä jälleenmyyntiarvoa juuri ole. Lisää tunnistamisesta löydät artikkelista jalokivien tunnistaminen ja synteettiset vaihtoehdot.

Hintatasot karaattia kohden

Seuraavat hinnat ovat suuntaa antavia jälleenmyyntihintoja irtokivelle noin yhden karaatin koossa:

– Synteettinen rubiini tai safiiri: 10-60 €
– Lasitäytteinen rubiini: 20-100 €
– Kuumennettu, kaupallinen sininen safiiri: 300-1 500 €
– Kuumennettu, hyvälaatuinen Mosambikin rubiini: 1 500-5 000 €
– Kuumentamaton, huippuvärinen Burman rubiini: yli 10 000 €

Hinta ei kasva lineaarisesti koon mukana. Kahden karaatin kivi maksaa karaattia kohden usein selvästi enemmän kuin yhden karaatin kivi, koska suuret laadukkaat raakakivet ovat harvinaisia.

Yleisimmät virheet safiirin ja rubiinin ostossa

Ensimmäinen virhe on arvioida väriä vain myymälän LED-valossa. Kirkas valkoinen valo saa lähes minkä tahansa safiirin säkenöimään. Pyydä nähdä kivi ikkunan vieressä päivänvalossa ja myös lämpimässä hehkuvalossa. Suomen talvi-iltapäivän harmaa valo on armoton tumma-sävyisille safiireille, ja juuri sitä valoa koru arjessa kohtaa.

Toinen virhe on ostaa kallis kivi ilman todistusta. Yli 1 000 euron korundista kannattaa vaatia tunnetun laboratorion lausunto, kuten GIA, Gübelin, SSEF tai GRS. Todistus kertoo, onko kivi luonnon vai synteettinen, onko se käsitelty ja tarvittaessa alkuperämaan. Lausunnon hinta on kivestä riippuen tyypillisesti 100-400 €. Laajemmin aiheesta kertoo artikkeli korujen arviointi ja sertifiointi.

Kolmas virhe on maksaa karaateista eikä näköisyydestä. Hyvin hiottu 0,9 karaatin safiiri voi näyttää isommalta ja kauniimmalta kuin syvä, ikkunoiva 1,2 karaatin kivi.

UKK

Sopiiko safiiri kihlasormukseen arkikäyttöön?
Sopii erinomaisesti. Kovuus 9 tekee siitä naarmuuntumattoman lähes kaikkia arjen materiaaleja vastaan. Suojaavampi istutus, kuten kehysistutus tai kuusi kynttä, vähentää lohkeamisriskiä kolhuissa.

Voiko rubiinia pestä ultraäänipesurissa?
Kuumennetun ja ehjän luonnonrubiinin voi yleensä pestä. Lasitäytteistä tai halkeamaista rubiinia ei pidä pestä ultraäänellä eikä happamilla aineilla. Jos käsittelyä ei tiedetä, haalea saippuavesi ja pehmeä harja ovat turvallinen valinta.

Onko kuumentamaton safiiri parempi sijoitus kuin kuumennettu?
Kuumentamaton kivi säilyttää arvonsa paremmin, koska sen tarjonta on pieni. Sijoituskohteeksi kelpaavat silti vain huippulaatuiset, todistetut kivet. Tavallinen kaupallinen safiiri on ensisijaisesti käyttökoru, ei sijoitus.

Ennen kuin teet kaupat

Katso ensin väriä eri valoissa, sitten käsittelytietoa ja vasta viimeisenä karaatteja. Pyydä kirjallinen tieto siitä, onko kivi luonnon vai synteettinen ja miten se on käsitelty – luotettava kultaseppä kirjoittaa sen kuittiin pyytämättäkin. Jos aiot ostaa rubiinia 40-vuotishääpäivän rubiinihäihin tai safiiria 45-vuotishääpäivän safiirihäihin, varaa aikaa vertailuun kahdessa tai kolmessa liikkeessä. Saman hintaluokan kivissä erot ovat yllättävän suuria, ja ne näkee parhaiten vierekkäin.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista