Automaattikellon omistaja huomaa yleensä huollon tarpeen vasta sitten, kun kello alkaa jätättää tai pysähtyy yöllä yöpöydälle. Kellon koneiston huolto on kuitenkin ennakoitavissa oleva kulu, ja kun tiedät automaattikellon huoltovälin ja hintatason etukäteen, vältät kalliit yllätykset. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä huollossa oikeasti tehdään, kuinka usein se kannattaa teettää ja mitä siitä Suomessa maksaa.
Mitä koneiston huollossa tehdään
Täyshuolto on eri asia kuin pariston vaihto tai rannekkeen lyhentäminen. Kelloseppä purkaa koneiston kokonaan, usein yli sataan osaan. Osat pestään kelloille tarkoitetussa pesukoneessa tai ultraäänipesurissa, tarkastetaan suurennuslasin alla ja kuluneet osat vaihdetaan.
Tyypillisesti vaihtoon menevät tiivisteet, joskus vetojousi ja kuluneet tapit. Kokoamisen yhteydessä koneisto voidellaan useilla eri öljyillä ja rasvoilla – esimerkiksi sveitsiläisen Moebiuksen tuotteet ovat alan vakiovalinta – koska ankkurikäynti, rattaisto ja vetojousen kotelo tarvitsevat kukin omanlaisensa voitelun.
Lopuksi kello säädetään ajanmittauslaitteella eri asennoissa, kotelon vesitiiviys testataan ja kelloa seurataan muutaman päivän ajan. Ammattilainen ei luovuta kelloa takaisin ennen kuin käyntitarkkuus ja varakäynti ovat kunnossa.
Automaattikellon huoltoväli – milloin koneisto tarvitsee huoltoa
Yleisin suositus on täyshuolto 5-7 vuoden välein. Valmistajien ohjeet vaihtelevat: Omega suosittelee huoltoa noin 5-8 vuoden välein, ja Rolex on uudemmissa malleissaan pidentänyt suosituksen noin 10 vuoteen. Pitkä suositus perustuu kehittyneempiin voiteluaineisiin ja materiaaleihin, eikä sitä pidä soveltaa vanhoihin kelloihin.
Huoltoväliin vaikuttaa käyttö enemmän kuin ikä. Päivittäin käytössä oleva kello, joka altistuu hielle, saunan kosteudelle ja mökin laiturilla roiskuvalle vedelle, tarvitsee huoltoa aiemmin kuin laatikossa lepäävä juhlakello. Pelkkä säilyttäminenkään ei suojaa, sillä öljyt kuivuvat ja paksuuntuvat myös paikallaan ollessa.
Poikkeus on edullisissa japanilaisissa automaateissa. Esimerkiksi Seiko 5 -sarjan kellossa tai Seikon NH35-koneistolla varustetussa mikrobrändin kellossa täyshuolto voi maksaa enemmän kuin koko kello. Silloin järkevämpää on usein vaihtaa koko koneisto uuteen, mikä onnistuu kelloseppien toimesta edullisemmin.
Merkit siitä, että huoltoa ei kannata lykätä
Kello kertoo itse, milloin jokin on vialla. Kokenut kelloseppä kysyy ensimmäisenä, miten käyntitarkkuus ja varakäynti ovat muuttuneet. Ilman kronometrisertifikaattia olevan automaatin normaali poikkeama on noin ±10-20 sekuntia vuorokaudessa, joten parin sekunnin muutokset eivät vielä huolestuta.
Huollon tarpeesta kertovat:
– Kello edistää tai jätättää selvästi enemmän kuin ennen, esimerkiksi yli minuutin vuorokaudessa
– Varakäynti on lyhentynyt: kello pysähtyy yön aikana, vaikka sitä on käytetty koko päivä
– Kruunua vedettäessä tuntuu rahinaa tai vastus on epätasainen
– Lasin alla näkyy huurua tai kosteutta
– Roottori pitää kuuluvaa kolinaa tai raapivaa ääntä
Kosteus on ainoa merkki, joka vaatii välitöntä toimintaa. Vesi ruostuttaa teräsosat muutamassa viikossa, ja ruostevaurio voi tehdä korjauksesta moninkertaisesti kalliimman.
Paljonko kellon koneiston huolto maksaa
Hinnat vaihtelevat koneiston monimutkaisuuden ja huoltopaikan mukaan. Itsenäisellä kelloseppällä Suomessa yksinkertaisen sveitsiläisen automaatin, kuten ETA 2824- tai Sellita SW200 -koneiston, täyshuolto maksaa tyypillisesti 200-400 €. Kronografi, esimerkiksi Valjoux 7750, nostaa hintaa tasolle 350-600 €, koska osia ja säätötyötä on huomattavasti enemmän.
Merkkihuollossa hinnat ovat korkeammat. Rolexin, Omegan tai Breitlingin valtuutetussa huollossa täyshuollon hinta liikkuu usein 600-1200 €:ssa, ja komplikaatioiden myötä summa kasvaa. Hintaan sisältyy usein kotelon ja rannekkeen viimeistely sekä 2 vuoden huoltotakuu.
Huomioi myös osat. Vaihdettava vetojousi, rikkoutunut ankkuri tai uusi lasi lisäävät laskuun 30-200 €. Huolellinen kelloseppä antaa kirjallisen arvion ennen töiden aloittamista, ja jos arvio ylittyy, hän soittaa ennen jatkamista. Kellonvaihdon ja tavallisen huollon erot selviävät tarkemmin artikkelista kellon huolto ja pariston vaihto.
Merkkihuolto vai itsenäinen kelloseppä
Valtuutettu huolto on järkevä valinta, kun kello on uusi, takuu on voimassa tai kellon jälleenmyyntiarvo halutaan säilyttää huoltodokumentteineen. Tällöin kello lähetetään usein Suomen maahantuojan kautta ulkomaille, ja odotus kestää 6-12 viikkoa.
Itsenäinen kelloseppä on usein nopeampi, 2-6 viikkoa, ja edullisempi. Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa on useita kokeneita kelloseppiä, mutta Pohjois- ja Itä-Suomessa valikoima on suppeampi, ja kello saatetaan joutua postittamaan. Kysy aina, tekeekö liike huollon itse vai välittääkö se kellon eteenpäin – molemmat ovat yleisiä, mutta hinnan pitää vastata palvelua.
Vintage-kellossa itsenäinen kelloseppä on usein parempi valinta. Merkkihuolto saattaa vaihtaa alkuperäisen kellotaulun tai osoittimet uusiin, mikä voi pudottaa keräilyarvoa satoja tai tuhansia euroja.
Myytti: kun kello käy, se on kunnossa
Tämä on alan sitkein väärinkäsitys. Kello voi käydä vuosia lähes tarkasti, vaikka sen öljyt ovat jo kuivuneet. Ilman voitelua metalliosat hankaavat toisiaan ja kuluvat, ja kulumisesta irtoava hienojakoinen metallipöly toimii hioma-aineena.
Lopputulos näkyy laskussa. Ajoissa huollettu kello maksaa perushuollon hinnan, mutta 15 vuotta ilman huoltoa käynyt kello voi tarvita uudet tapit, rattaat ja vetojousen. Ero voi olla satoja euroja, harvinaisemmissa koneistoissa enemmän.
Yleisimmät virheet automaattikellon kanssa
Ensimmäinen virhe on päivämäärän vaihtaminen illalla. Monissa koneistoissa päivämäärän pikasäätö noin klo 21:n ja 3:n välillä voi vaurioittaa vaihtomekanismia, koska koneisto on jo aloittanut päivän vaihdon. Siirrä osoittimet ensin esimerkiksi klo 6:een ja säädä päivämäärä vasta sitten.
Toinen virhe on kruunun käyttäminen kello ranteessa. Kruunuun kohdistuu silloin vino voima, joka rasittaa varsiakselia. Ota kello pois ranteesta, kun vedät tai säädät sitä.
Kolmas virhe on vesitiiviyden luottaminen vuosien jälkeen. Tiivisteet kovettuvat, joten 10 baarin merkintä ei enää pidä paikkaansa, jos tiivisteitä ei ole vaihdettu. Merkintöjen merkityksestä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kellon vesitiiviys ja ATM-merkinnät.
UKK
Kuinka usein automaattikello pitää huoltaa?
Yleissuositus on 5-7 vuoden välein. Uudemmissa Rolexin ja Omegan malleissa valmistaja suosittelee 8-10 vuotta, mutta vanhemmille kelloille ja kovassa käytössä oleville kelloille lyhyempi väli on turvallisempi.
Paljonko automaattikellon huolto maksaa Suomessa?
Peruskoneiston täyshuolto maksaa itsenäisellä kelloseppällä noin 200-400 €, kronografin 350-600 € ja valtuutetussa merkkihuollossa 600-1200 €. Vaihdettavat osat lisätään hintaan erikseen.
Kannattaako halvan automaattikellon huoltaa?
Alle 300 € maksaneessa kellossa koneiston vaihto uuteen on usein halvempaa kuin täyshuolto. Tunnearvoltaan tärkeässä kellossa huolto voi silti olla perusteltu.
Huollon jälkeen
Pyydä huollon jälkeen kirjallinen huoltotodistus, josta näkyvät tehdyt työt ja vaihdetut osat. Se on tärkeä sekä takuuta että mahdollista myyntiä varten. Kirjaa päivämäärä ylös, niin tiedät seuraavan huollon ajankohdan ilman arvailua.
Jos olet vasta hankkimassa ensimmäistä mekaanista kelloasi, huoltokulut kannattaa ottaa mukaan jo budjettiin. Valikoimaa voit verrata automaattikellojen tuotesivulla, ja huoltohinta noin 50 €:n vuosikustannuksena tekee kellojen vertailusta realistisemman.