Kultakorun sisäpuolelta tai lukosta löytyvä pieni numero, kuten 585, 750 tai 375, on kultakorun karaattimerkintä, joka kertoo tarkalleen kuinka paljon puhdasta kultaa korussa todellisuudessa on. Moni korun ostaja katsoo hintalappua ja korun kiiltoa, mutta jättää leiman kokonaan huomiotta – vaikka juuri se numero ratkaisee korun arvon, kestävyyden ja sopivuuden esimerkiksi päivittäiseen käyttöön.
Mitä 585, 750 ja 375 oikeasti tarkoittavat
Karaattijärjestelmä perustuu lukuun 24. Puhdas kulta on 24 karaattia, ja se jaetaan tuhannesosiin, kun korussa käytettävää kultaseosta merkitään. Leima kertoo, montako tuhannesosaa korun massasta on puhdasta kultaa.
585 tarkoittaa 58,5 prosenttia kultaa, eli 14 karaattia. Tämä on Suomessa ja koko Pohjoismaissa yleisin korukullan pitoisuus, koska se yhdistää kohtuullisen hinnan ja hyvän kestävyyden.
750 tarkoittaa 75 prosenttia kultaa, eli 18 karaattia. Väri on syvempi ja lämpimämpi, mutta koru on myös pehmeämpi ja kalliimpi.
375 tarkoittaa 37,5 prosenttia kultaa, eli 9 karaattia. Tätä pitoisuutta näkee Suomessa harvemmin, mutta esimerkiksi Isossa-Britanniasta tuoduissa vintage-koruissa se on tavallinen.
Loppuosa seoksesta koostuu muista metalleista, kuten hopeasta, kuparista tai palladiumista, jotka vaikuttavat korun väriin ja kovuuteen. Tästä syystä kaksi 585-leimattua sormusta voivat näyttää hieman erisävyisiltä riippuen siitä, onko seos painottunut kupariin (punertavampi) vai hopeaan (kellertävämpi).
Leimakirjaimet kertovat karaatin lisäksi muutakin
Karaattinumeron rinnalla korussa on usein myös leimakirjain tai muu merkintä, joka kertoo valmistajasta, valmistusmaasta tai tarkastuslaitoksesta. Suomessa kultasepänliikkeet ovat käyttäneet vuosikymmenten ajan omia leimasimiaan, ja vanhemmissa koruissa saattaa näkyä myös kaupunkileima tai vuosikirjain. Jos olet ostamassa vanhempaa tai perintönä saatua korua, kannattaa tutustua tarkemmin siihen, miten antiikkikorujen leimat ja merkinnät tunnistetaan, sillä ne voivat vaikuttaa suoraan korun arvoon.
Uusissa koruissa leima on lähes aina pieni ja se kannattaa tarkistaa suurennuslasilla tai kultasepän luupilla – paljaalla silmällä numerot menevät helposti sekaisin, ja esimerkiksi 585 ja 385 erottuvat toisistaan huonossa valossa yllättävän huonosti.
585 vai 750 – kumpi sopii mihinkin käyttöön
Käytännössä valinta 585- ja 750-kullan välillä on kompromissi hinnan, kestävyyden ja ulkonäön kesken. 585-kultainen sormus kestää arkikäyttöä, kolhuja ja naarmuja paremmin, koska seosmetallit tekevät siitä kovempaa. Se on myös syy, miksi moni suomalainen kultaseppä suosittelee juuri 14 karaatin kultaa esimerkiksi joka päivä käytettävään vihkisormukseen tai rannekoruun.
750-kulta puolestaan on perinteisesti valittu koruihin, joita käytetään harvemmin tai joissa halutaan korostaa väriä ja arvokkuutta – esimerkiksi juhlakoruihin tai isompiin kaulakoruihin. Jos vertailet materiaaleja laajemmin, esimerkiksi kullan, hopean ja platinan välillä, kannattaa tutustua siihen, miten eri korumateriaalit eroavat toisistaan kestävyyden ja hinnan osalta. Valkokullassa on hyvä muistaa myös, että sen vaalea sävy syntyy usein rhodiumpinnoituksesta karaatista riippumatta – pinnoitus kuluu ajan myötä ja koru kannattaa pinnoittaa uudelleen muutaman vuoden välein käytöstä riippuen.
Yleinen väärinkäsitys: 375- tai 585-kulta ei olisi ”oikeaa” kultaa
Yksi yleisimmistä myyteistä on, että vain 750- tai 916-leimattu koru on ”oikeaa” kultaa ja alemmat pitoisuudet olisivat jotenkin epäaitoja. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaikki lailliset karaattileimat 375:stä ylöspäin ovat aitoa kultaseosta, ja EU:n alueella myytävien kultakorujen leimaus on tarkasti säädeltyä. Ero on ainoastaan seoksen kultapitoisuudessa, ei aitoudessa.
Toinen yleinen virhe on luulla, että korkeampi karaattiluku tarkoittaa aina parempaa korua. Käytännössä 24 karaatin puhdas kulta on niin pehmeää, ettei siitä juuri koskaan valmisteta kestäviä käyttökoruja – se taipuu ja naarmuuntuu helposti. Siksi esimerkiksi sormuksissa ja rannekoruissa 585 tai 750 on usein järkevämpi valinta kuin täysin puhdas kulta.
Näin tarkistat merkinnän luotettavasti kaupassa
Kun harkitset korun ostoa, tarkista leima aina korun sisäpuolelta, lukosta tai sormuksen kaaren alta. Jos merkintää ei löydy lainkaan, kysy myyjältä syytä – erityisesti käytettyjen ja vintage-korujen kohdalla puuttuva leima voi kertoa siitä, että kyseessä ei ole täyskultainen koru vaan esimerkiksi kullattu pinta.
Kysy myös aina kuitti tai tuoteseloste, josta käy ilmi karaattipitoisuus kirjallisesti. Tämä on tärkeää etenkin, jos harkitset korua myös arvon säilymisen näkökulmasta – esimerkiksi perintökoruna tai pienenä sijoituksena. Siihen, mitkä korut säilyttävät arvonsa parhaiten ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota ostohetkellä, voit tutustua tarkemmin artikkelissa korujen arvon säilymisestä ja sijoituskoruista.
Usein kysytyt kysymykset
Onko 375-kulta huonolaatuista?
Ei ole. 375 tarkoittaa 9 karaattia eli 37,5 prosentin kultapitoisuutta, ja se on täysin laillinen ja aito kultaseos. Se on vain matalampi pitoisuus kuin 585 tai 750, mikä näkyy hieman vaaleampana sävynä ja alempana hintana.
Miksi vihkisormuksissa käytetään yleensä juuri 585-kultaa?
14 karaatin eli 585-kulta on kovempaa ja kulutusta kestävämpää kuin 750-kulta, minkä vuoksi se sopii hyvin joka päivä käytettävään koruun kuten vihkisormukseen. Se on myös edullisempi vaihtoehto kuin 18 tai 24 karaatin kulta.
Voiko karaattimerkinnän tarkistaa itse kotona?
Leiman voi lukea suurennuslasilla, mutta pitoisuuden tarkka varmistaminen vaatii kultasepän testin, esimerkiksi happotestin tai röntgenfluoresenssimittauksen. Jos epäilet korun aitoutta, kannattaa viedä se tarkistettavaksi ammattilaiselle myyjän ilmoittaman leiman sijaan.
Yhteenveto
Karaattimerkintä on pieni yksityiskohta, mutta se kertoo korusta enemmän kuin hinta tai kiilto koskaan kertoo. Kun tiedät, että 585 tarkoittaa 14 karaattia, 750 tarkoittaa 18 karaattia ja 375 tarkoittaa 9 karaattia, osaat arvioida korun kestävyyttä, sopivuutta omaan käyttötarkoitukseen ja hinta-laatusuhdetta paljon varmemmin. Seuraavan kerran kun tarkastelet korua kaupassa, käännä se ensin nurin ja etsi pieni leima – se kertoo enemmän kuin myyntipuhe.
